Koulukeikka

Ajattelin kirjata ajatuksia koulukeikalta heti tuoreeltaan. Kokonaisuutena suoriuduimme ihan kohtalaisesti, mutta harmittavia pikkuvirheitä sattui. Itselläni oli kovin epävarma olo, olisi varmasti ollut hyvä soittaa vähän juuri ennen esiintymistä.

Alkulöpinöiden jälkeen vedimme vienoisesti Olkame tytöt yhessä ja sitten sekä Valamon että Konevitsan kirkonkellot. Näistä jäi ihan hyvä mieli. Seuraavaksi Donnybrook Fair, jossa tinapillin tukkoisuus häiritsi erityisesti. Ja liekö syy vai seuraus, että ensimmäinen aloitus meni pieleen. Legendaankaan en voi olla ihan tyytävinen; ainakin omassa lauluosuudessani oli rytmillistä epätarkkuutta. Tinapillihäiriöt oli tässä aika pieniä, kuta hullut niistä huutelemma. Maalaisromantiikkaa osui maaliinsa ainakin opettajakunnan kohdalla. Minäkin tykkäsin. Samoin Pop-musiikkiin olen tyytyväinen. Millaisin mielin muut?

Tehotreeni

Viikonloppu oli buukattu täyteen kotikutsuja, tuomasmessuja, synttäreitä ja muuta tuiki tarpeellista, joten harjoittelimme jo perjantai-iltana Ainon kotiintulon ja Tiinan töihinlähdön välissä. Ajankäyttömme oli tällä kertaa harvinaisen tehokasta ja ehdimme soittaa puolessatoista tunnissa enemmän kuin normaalisti kolmessa. Soittelimme sekä Valamon että Konevitsan kirkonkelloja, Mitä me tytöt suremma, Maalaisromantiikkaa, Donnybrook Fairia ja Pop-musiikkia. Legendaa yrittelimme myös, mutta sanat olivat hukassa.

Torstaina on luvassa Kalevalanpäivän koulukeikka. Soittolistalla ovat ainakin em. Kirkonkellot, Mitä me tytöt suremma ja Pop-musiikkia, mutta muista joudumme luultavasti karsimaan. Ehdolla ovat vielä Legenda, Maalaisromantiikkaa ja Donnybrook Fair.

Henna vaihtaa vielä kielet Kuningattarelle ja sitten ollaankin kenraaliharjoituksia vaille valmiit kohtaamaan Yppärin ala-asteen kriittinen yleisö.

Uusi sävellaji

Hennan hienon uuden kanteleen myötä voimme nyt entistä helpommin vaihtaa sävellajia d-duurista vaihtelun vuoksi myös g-duuriin. Tämän teimmekin kun Rakastan kaista tuli korvia vihlovaa kiikausta deessä. Geessä se on ihan jees, varsinkin kun Päivi vähän laulelee omiaan nuotin vierestä kertosäkeen kohdalla. Sävellajin muutos käy siis seuraavasti:

1. Henna kääntää vipua kanteleestaan.
2. Aino ottaa viritysavaimen käteen ja mulkkaa cissin ceeksi
3. Päivi keskittyy laulamiseen
4. Allekirjoittanut soittaa ceen kohdalla vapaavalintaisesti eetä tai geetä.

Helppoa!

Soittelimme myös Pop-musiikkia ja Antille Afrikan yötä. Ehkä saatoimme rimpauttaa myös jotain muutakin.

Ei mitkään mehukestit

Kun mehu ja maito olivat lopussa. Ruoka kuitenkin maittoi useimmille, syötiin patonkia, makaroonilaatikkoa, porkkanakakkua, ja vaniljajäätelöä suklaarouheella höystettynä. Vanhat Harput joivat myös tilkkasen teetä.

Harjoiteltiin Valamon luostarin kelloja, mukaan tuli Päivi Kanteleiden Kuningattarella. Viiden päivän harjaantumisella hän soitti meidän muiden kanssa kanteletta ihan kuin ei olisi ikinä muuta tehnytkään!

Tämänpäiväinen esiintyminen jumalanpalveluksessa sujui kerrassaan mainiosti, soitettiin siis Valamon luostarin kellot, Herraa hyvää kiittäkää ja Suvun kuopukselle. Kirkkokahvit juotiin meillä (teetä ja porkkanakakkua edelleen). Kiitokset upeille Harpuille hyvin menneestä esityksestä!