keskiviikko 29. elokuuta 2012

Harp

Vanhojen Harppujen kantelettarella on muutama idoli. Yksi heistä on kitaristi Albert Järvinen. Mun mielestä Järvisen bändeistä paras on tietysti Hurriganes, jonka musiikille altistuin isoveljen huoneessa hengaillessa, siinä kymmenen korvilla. Ystävällisesti veli myös lainasi Roadrunner-nauhoitettaan, sitä sain kuunnella korvalappustereoista pitkillä automatkoilla, ja veinpä sen kerran nuokkarillekin, jonka rupuisessa mankassa se sitten kohtasi loppunsa. Kamalaa oli kertoa veljelle, että kasetti meni syrttyyn, mutta isoveli ei luonteelleen ominaisesti ollut moksiskaan. Kävi vaan seuraavana päivänä ostamassa LP:n tuhoamani c-kasetin tilalle.

Miten tämä sitten Vanhojen Harppujen folk-musiikkiin liittyy?

Kirjastosta mukaan lähti Honey Aaltosen kirjoittama "Hurriganes"-kirja. Kappaleessa kolme sitten kerrotaan Pekka Järvisen tarinaa, ennekuin hänestä tuli Albert.

...Seuraavat koululaisbändit olivat The Whon ja Small Facesin kappaleita soittaneet Shepher's Bush ja Look, kunnes vuonna -68 perustettiin bluesyhtye Harp. Järvinen oli Haagan nuorisokerholla Räkälässä jammaillut huuliharpisti/laulaja Sakari Helteen kanssa. Helle oli jo tuolloin kiihkeä bluesfani, joka tunnettiin - ja tunnetaan edelleen- myös mystisellä Sonny Boy Magnusson-nimellä ja Järvinen ehdotti hänelle kunnollisen bluesbändin perustamista. Nimekseen bändi sai Harp, tuon bluesille olennaisen instrumentin, huuliharpun mukaan.

Että, kaikki laulut on jo tehty, kaikki bändin nimet keksitty. Mutta minusta tämä on todella hienoa!