Tänään vietimme taas äärimmäisen tehokkaan 3½ tunnin musiikkiterapiasession. Purimme vanhoja huolinkaisia (nilkkaan) ja soitimmekin vähän. Päivän teemana oli vuosi -95, joten kävimme käsiksi Hennan tuolloin säveltämään teokseen. Kappale sai viimein uudet sanat. Yhden säkeistön loppuun tosin jäi vielä shalalaata ja nananaata, mutta lupaan korjata tilanteen. Tai sitten lisätään siihen kohtaan instrumentaaliosuus.
Eväänä limpun kokoisia korvapuusteja!