Virityksiä

Kesällä Vanhoja Harppuja kuultiin muun muassa Oulussa, Kaustisella ja Kalajoella, ja soittelimme myös oman kylän syysmarkkinoilla. Sen jälkeen keikkailussa on ollut taukoa, mutta soittamisessa ei. Olemme opetelleet vähän uusiakin juttuja - tai oikeastaan vanhoja. Sellaista oikeaa kansanmusiikkia, nimittäin. Treeneissämme on vilahdellut uusia kasvoja, Outi (aka Kurttu-Ruusu) haitarin kanssa ja viulisti Riikka. Alamme pikkuhiljaa kuulostaa suorastaan pelimanniorkesterilta! Keikkaohjelmisto tullee säilymään "popimpana", mutta kenties mausteena kuullaan joskus tulevaisuudessa Juokin toista jenkkaa tai Akuvalssia. Tai sitä Konstan parempaa.

Päivittelyä...

Jaahas, näyttääpä siltä, että Harpuilla on ollut häslinkiä ja tämä ihanainen blogimme on jäänyt vaille huomiota. Tätä siis nyt päivittelen tässä.

Keikkakesä meni mukavasti, olemme tyytyväisiä kaikkiin kokemuksiin, mitä kesän aikana saimme.
Oppia ikä kaikki ja erilaisista tilanteistakin oppii. Yhteissoitto sujuu jo mallikkaasti ja osaamme soittaa ja laulaa hyvin yhteen ja sehän on varsin hieno juttu myös esiintyvällekin kokoonpanolle! -Ja erityisesti kuulijoille... ; D

Syyskuussa olimme ison yleisön edessä, kun lämmittelimme Raahesalissa parilla biisillä Jari Sinkkosta, joka luennoi vanhemmuuden vastuusta. Luentoa oli luksusta kuunnella Raahesalin lämpiötiloissa hyvien, joskin itsehommattujen eväiden ja virvokkeiden kera.

Syyskuussa olimme myös Kalajoen Kristillisen opiston syyspäivillä esiintymässä. Ohjelmistossa oli omien biisien lisäksi myös virsikirjasta lainattua materiaalia.

Lokakuussa oli sisäpiirin kekkerit, eli Tiinan järjestämä talonsiunaamisjuhla, jonne allekirjoittanut ei valitettavasti päässyt, kun piti tyrä rytkyen sairaalaan juosta ja puukon alla käydä. Poskisolistilta jai myös välistä Yppärin rukoushuoneella ollut lauluilta, jossa muut Harput lauloivat ja laulattivat paikallaolleita.

Viime viikonloppuna 75% Harpuista syvensi osaamistaan KKRO:n Gospel-leirillä ja sataprosenttisesti olimme edustettuina lauantai-illan yhteissoittoillassa, jossa myös saimme "esiintyä" leirillä olleille.

Leiri oli mahtava tänäkin vuonna, vieläkin sitä fiilistelen ja ensivuotta odotan.

Eilen pidettiin Kansanmusiikkiyhdistys Vanhat Harput Ry:n syyskokous, jossa todettiin, että kyllä tämä yhdessäolo on sitten kertakaikkisen mukavaa.


Tulevaisuus näyttää kivalta, marraskuussa on jouluinen lauluiltama tiedossa, jossa laulatamme yleisöä Pyhäjoen Annalassa ja esitämme omat joululaulumme, joita on siis jo huimat kaksi kappaletta!

Marraskuussa on luvassa myös yhteissoitantaa Paska Festarit vol. 2 -hengessä, jonne on tiedossa myös toinen esiintyjä...

Mitäänhän en voi varmasti luvata, mutta pysykää valppaina, jos vaikka joku sattuisi aiheista lisää kirjoittelemaan!

Mussukat heräsi päiväunilta, välipalaa laittamaan käyn ma ja toivotan kaikille ihanaa syksyn jatkoa ja joulunodotusta! <3

-Sonskuponsku

Takaisin perusteisiin

Sonja viettää sairaslomaa nielurisaleikkauksen jäljiltä ja sillä aikaa muut Vanhat Harput ovat palanneet alkuun ja opetelleet soittamaan kanteletta. Hennan opettaja Riikka Yli-Kotila suunnittelee kantele-häppeninkiä, jossa meilläkin olisi mahdollisuus esiintyä vähän toisenlaisen musiikin merkeissä kuin tavallisesti. Hyvänä tarkoituksena meillä on tehdä sovitus Arja Kastisen kauniista pikkukappaleesta nimeltänsä (Sel.. sil... Selviö.. eiku Siliä... eiku...) Siliö.

Soitinrintamalla on ollut murheita. Tiina ryhtyi haaveilemaan omasta vahvistimesta bassoonsa, mutta siinä vaiheessa tekniikka petti. Mikrofonin maadoituksessa on mitä ilmeisimmin jotain vikaa niin että mikserin kanssa soitettaessa homma toimii mutta pelkän vahvistimen kera tulee ongelmia, särinää ja tehottomuutta. Tilanne korjaantunee Lovikan ja/tai BRR-musiikin suosiolla avustuksella.

------------------------------
Henna tarkentaa vähän lisää. Avuksi soitinongelmaan hälyyttelin ko. mikrofonien kehittäjää Kimmo Sarjaa. Kuskaan kanteleet huomenna Sieviin, jossa ne saavat todennäköisesti kaikista asiantuntevinta kohtelua sähköistettyjen kanteleiden asiantuntijalta.

Joulutunnelmia uusin kielin

Taiteiden yöstä esitämme kiitoksemme läsnäolleille ja hengessä mukana laulaneille. Uudet äänentoistimet pelasivat hyvin, volumenappuloita vain saimme väännellä muutamaan otteeseen. Biisilistalla oli ainakin Rikas Rakas elämä, Huomiseen, Rakastan kai, Down by the Sally Gardens, Road to Lisdoonvarna, Petetyn kirous, Ei musta edustusrouvaa tuu ja upouusi Pohjalaisäidin kehtolaulu.

Perjantaina vietimme aikaa Hennan pöydän ääressä. Henna vaihtoi kieliä minun kanteleeseeni ja Sonja lauleli joululaulua. Laulu tuli kutakuinkin valmiiksi ja kanteleen kielistä vaihtui puolet - ei ollenkaan huono saldo yhdelle aamupäivälle. Minä sain mukaani vielä navetta-aiheisen laulun aihion, josta alan heti kohta inspiraation iskiessä pyörittelemään jotain kivaa.

Tavoitteenamme on saada aikaiseksi pikkujouluohjelmisto, joka sisältäisi muutaman oman joululaulun ja yhteislauluiksi sopivia tuttuja veisuja.

Ja keikkaa pukkaa taas, 17.9. soittelemme Oulaisissa omaishoitajien kekkereissä.

Uusi ihana laulu

Aivan ihana on Päivin tekemä Pohjalaisäidin kehtolaulu. Kannattaa tulla huomenna taiteiden yöhön kuuntelemaan! Sivulta löytyy myös Päivin kirjoittama Vanhojen Harppujen esittely. Käykääpä lukemassa, että tunnistatteko meidät.

Uudet laitteet toimivat edelleen, jopa muutamaa namiskaa tuli käännettyä. Vähän vaan hämäsi, kun sähköt hävisivat hetkeksi. Hiukan myös Passo meinasi säristä, mutta Tiina sai pelinsä korjattua ilmeisesti villalangalla? Hennan kanteleesta meinasi irrota ruuvi. Onneksi moinen havaittiin ajoissa, ja ruuvimeisselikin löytyi.

Rakastan kai rokkasi tänään ennenkuulumattomalla tavalla. Kanteletar melkein innostui tekemään punkkihyppyjä, saapa nähdä onnistuuko sama huomenna. Myös Ei musta edustusrouvaa tuu teki pienen kasvonkohotuksen ja on taas entistä ehompi.

Merimajan stagella

Eilen vietimme pari tuntia Eläkeliiton kekkereissä Merimajalla. Saimme soittaa suunnilleen kaikki mitä osataan, ensin yksi setti pihalla ja sitten vielä keittiöhenkilökunnan pyynnöstä pari biisiä akustisesti sisällä. Lohikeitto oli hyvää ja sitä oli riittävästi.

Nyt pidämme vähän hengähdystaukoa, seuraavaksi on tarkoitus jamitella omalla porukalla ensi viikon lopulla. Sitten varmaan jossain vaiheessa alamme sorvaamaan Vastavirtaan esityskuntoon ja olihan niistä joululauluistakin jo puhetta. Uusia biisi-ideoitakin on hautumassa, pääosissa Väinämöinen ja nihkeät sukkahousut. Stay tuned!

Taudintappotalkoot

Viime viikolla pidimme tehokkaat harjoitukset. Ei musta edustusrouvaa tuu käänsi takkinsa ja ryhtyikin balladiksi, sitä veivattiin muutamaan kertaan. Minä (Päivi) hylkäsin pillini hetkeksi ja soittelin rämps-rämps-henkeen kanteletta taustaksi Hennan hienoille kilkutuksille. Myös uutukaiseen Vastavirtaan-biisiin yritimme päästä käsiksi, siihen pitäisi olla vielä yhtä ja toista lisuketta ennen kuin valmista tulee. Muutkin tsipaleet soittelimme läpi pikatahtia ennen kuin teepöytä kutsui. Sonjan äitille kiitokset mokkaunelmakääretortusta!

Tarkoitus oli jatkaa treenejä yhtä tehokkaasti tälläkin viikolla mutta mikrobit, nuo notkeat ja viekkaat, iskivät pahaan saumaan. Hennalta on ääni poissa ja Sonja sai vaivoiksensa angiinan, jonka talttumista nyt odottelemme. Meilläkin on osa joukkueesta ollut kipeänä, toistaiseksi ei onneksi mitään kovin vakavaa.

Kajarin nettisivut elävät vielä viime vuotta, mutta esim. Kalajoen seudun sivulta löytyy viikonlopun ohjelma. Vanhat harput löytyvät lavalta - jos Jumala suo - lauantaina 1.8.2009 klo 10.45.

Annalan keikka

Pyhäjoen kotiseutujuhlassa kuultiin Vanhoilta Harpuilta kolme biisiä. Maalaisromantiikkaa, Rikas rakas elämä ja Rakastan kai. Tällä kerralla basso kuului kunnolla, mikä oli uusi ja mukava kokemus kaikille.

Hyvässä seurassa saimme musisoida, meidän lisäksemme juhlassa esiintyivät runoja lausuva Aino Pyhäluoto, nuori laulajatar Oona Muurinen, laulavat Helaakosken sisarukset ja Pyhäjoen Pelimannit. Viimeksi mainituilta saimme lainaksi tarvittavan äänentoiston.

Kovasti saimme kehuja ja kannustusta, hyvä mieli jäi.

Iltapäivän Sonja ja Henna käyttivät uutta biisiä sorvaten. Laulun nimi on Vastavirtaan.

Reeninkiä!

Eilen kokoonnuimme pyynnöstäni tänne meidän residenssiin. Tiinaa kovasti kaipailtiin, mutta saatiin ihan kohtalaisesti biisit toimimaan. Sunnuntaiseen Pyhäjoen Kotiseutujuhlaan lähdemme esiintymään biisein: Maalaisromantiikkaa, Rikas, rakas elämä ja Rakastan kai.
Saimme myös yleisöä reeneihin, kun äitini toi pikkusiskoni Maijun meille lapsukaisia hoitamaan. Irkkusaundista tykkäävänä esitimme äiteelle Road to Lisdoonvarnan ja Down by the Sally gardensin.

Kaivoin ennen reenejä vanilja- ja mansikkapullaa, viimeviikolla leipomaani, pakkasesta ja niitä maisteltiin teen kera. Mehuakin oli tarjolla oloa viilentämään.

Allekirjoittanut lähtee ennen keikkaa pyörähtämään Ruisrokissa, Päivi kehoitti ottamaan vaikutteita sieltä. Jos laulajatar on keikalla pellenaamari päässä, se johtuu sitten Slipknotin keikkatunnelman vaikutteista. ; )
Tällä aikaa aikovat muut kokoontua soittelemaan kovasti kehutun ja kaivatun (eikä syyttä!) basisitin kanssa.

Ai, niin, meinasin melkein unohtaa tärkeimmän: Rakastan kai on nyt niin täydellinen kuin olla voi, kiitos Hennan kauniin kantelesoolon.

Hyvillä mielin voimme lähteä tuleviin koitoksiin, täältä tulee Vanhat Harput ja ollaan me tytöt tosi hyvejä!

Vanhat Harput feat. Jeri

Kiitos Jennalle että saimme hyödyntää maustekekkereitä harjoitustarkoituksiin!

Eilen soi Huomiseen, Rikas rakas elämä, Petetyn kirous ja Maalaisromantiikkaa. Normaalin harppukokoonpanon lisäksi musiikkiamme rikastutti Jerin ja Eeron reipas rummutus. Jeri osasi myös varustautua asiaankuuluvasti kuulosuojaimin.

RR-elämään olen tänään kehitellyt tinapillikuviota, katsotaan seuraavalla kerralla käykö se kanteleen kanssa. Huomiseen on edelleen instrumentaalikohtausta vailla. Minä ajattelen että vaihtelun vuoksi se voisikin olla kantelesoolo. Mitäpä on mieltä Henna?

Vaipanvaihtoa ja biisinikkarointia

Eilen Sonja tuli meille kylään. Kunnon harpputyyliin uusien biisien hionta ja ulostuotto sujuivat lastenhoidon, rupattelun ja kahvittelun lomassa niin tehokkaasti että saatiin kaksi laulua soittovalmiiksi. Kaksosten nimet ovat "huomiseen" ja "Rikas rakas elämä".

"Huomiseen" on Sonjan ja Hennan sanoittama ja Hennan säveltämä. Sonjan sanoituksista se on siis se leijailubiisi. "Rikas rakas elämä" on Sonjan sanoittama ja säveltämä, allekirjoittaneella oli kunnia olla kätilönä saattamassa tulokasta bändille soveltuvaan muotoon.

Uusia ääniä

Eilen pidimme positiivisen mielen iltaharjoitukset - paitsi että kehuimme kilvan toisiamme, ehdimme myös soitella vähän.

Petetyn kiroukseen tuli uutta saundia kun Sonja vapautti allekirjoittaneen laulutehtävästä ja pääsin suunnittelemaan tinapillitaustaa kertosäkeeseen. Legendaa laulelimme pitkästä aikaa ja välipalana vetäisimme Mustarastaalta myös Varjele järkeni valo -nimisen rallin.

Irlantilaisosastolta Donnybrook Fair meni ihan apinoille, tempoa ei saatu kohdalleen millään mutta hauskaa oli. Road to Lisdoonvarna kulkee ilman ylimääräisiä mutkia. Tämän kerran varsinainen uutinen on se, että Down by the Sally Gardens tulee jatkossa kuulumaan laulettuna.

Vanhoille Harpuille tiedoksi myös, että säädin asetuksia niin että blogin kommenteista tulee jatkossa ilmoitus sähköpostiin kaikille.

Down by the Sally Gardens

Tässä Sonjalle Down by the Sally Gardens meidän sävellajista: http://www.youtube.com/watch?v=npKrnOXSO3o

(On tässä sen verran hektistä nyt että tämän päivän reeneistä saa kirjoittaa joku muu)

Pihisee pihisee

Lauantaina meillä oli Hennan kanssa pieni instrumentaalisessio kun yritimme yksissä tuumin saada selkoa uudesta pillistä. Vanhan nokkahuilistin vinkeistä ja ankarasta piipauksesta oli sen verran apua että ajoittain sain jo liki puhtaita ääniä kuuluville. Harjoittelukappaleena soittelin uutuutta nimeltä Si beag, si mhór. Siinä olisi se Hennan kaipaama kolmetahtinen tarjolla, jos rouvat Harput haluavat ottaa kyseisen kappaleen ohjelmistoon.

Olen jatkanut piipausharjoituksia omin päin ja nyt voin jo luvata että kyllä se siitä.

Ja taas!

Treenitahti suorastaan huimaa päätä, eilen soittelimme taas - jo toisen kerran viikon sisään. Illan pikasoitot venähtivät kuitenkin kahteen tuntiin, siinä aikana ehdimme soitella yhtä ja toista.

Aloitimme irkkuosuudella. Muistin kätköistä kaivelimme Donnybrook Fairin, joka on kyllä päässyt pahasti rapistumaan ainakin omalta osaltani. En suosittele mukana tanssimista ennenkuin tinapillisti saa taas rytmistä kiinni. The road to Lisdoonvarna pysyy kuosissaan paremmin, toki se on helpompikin ainakin pillinäkökulmasta. Kanteletar lienee eri mieltä. Sitten fiilisteltiin ihanaisen Down by the Sally Gardenin kanssa joka soi kuin "suoraan Konnun pyöreiltä ovilta". Uutuutena otettiin mukaan Silverspear-niminen tilulilu, johon olin etukäteen tekaissut sointukierron. Tiina ja Henna pääsivät nokkelina muusikoina nopsasti kärryille ja niinhän sekin lähti kulkemaan.

Soittelimme ja laulelimme myös Petetyn kirousta, Pohjalaista uskontunnustusta ja Herraa hyvää kiittäkää. Sunnuntainen tuomasmessulaulanta tuntui vielä kurkussa niin että Petetyn kirous ei ihan kulkenut. Se on vaan yllättävän hankala laulaa puhtaasti. Laadukkaampaa vokalistia odotellen...

Petetyn kirous

Mulla on ehdotus Petetyn kiroukseksi. Torstaihin!

Hellepäivän soittelot

Eilen hyödynsimme soitinten helppoa kuljetettavuutta ja harjoittelimme pihalla auringonpaisteessa. Pyykkipojat otettiin apuun, kun piti saada uuden biisin nuotit pysymään telineessä. Päivi löysi kauniin irkkubiisin, jota työstettiin alkuun, nimeä en muista, joku Down by Sulley Field se taisi olla.

Sitten soitettiin Maalaisromantiikkaa, Eukkobiisiä, Vauvalaulua ja Donnybrook fairia, josta sai osansa myös lehtikauppias. Konevitsaa soitettiin myös.

---

Itkuparkua lauantaipäivän ratoksi

Tulipa taas todistettua että päiväunia nukkumattoman Antin kanssa ei kannata yrittääkään soittaa. Evääksi tarjoillun omenapiirakan kaltaisen intiaanisokerivalmisteen takia kannatti kuitenkin kokoontua! Toivottavasti Aino, Henna ja Tiina pääsivät edes vähän eteenpäin sen jälkeen kun olimme poistuneet paikalta?

Yhdessä soitimme pariin otteeseen Eukkopiisiä, Poikalaulua ja Maalaisromantiikkaakin. Poikalauluun Hennalla on kehkeytymässä kaunis näppäilytausta - odotamme että se menee rouvan selkäytimeen ja liikemuistiin niin että saamme kuulla myös kaunista laulua.

Iltasella rimputtelin itsekseni kanteleella kahta sointua ja funtsailin, saataisko me Tyttölaulusta rokimpaa versiota? Onhan se ihan hauska tuollaisena tanhunakin, mutta ehkä voisimme kokeilla vähän kepitystä ja/tai räpätystä myös siinä? Light-versiota Korpiklaanista?

Tiistai-illan kepitykset

Eilen soittelimme iltasella. Anti-edustusrouvan hiominen jatkui rokimpaan suuntaan, mielestäni varsin onnistuneesti. Suvun kuopusta taas alettiin säätää lällymmäksi, kantelekompit jätettiin kokonaan pois ja näppäilyä otettiin tilalle. Katsotaan mihin tämä johtaa!

Uusi sävellaji

Hennan hienon uuden kanteleen myötä voimme nyt entistä helpommin vaihtaa sävellajia d-duurista vaihtelun vuoksi myös g-duuriin. Tämän teimmekin kun Rakastan kaista tuli korvia vihlovaa kiikausta deessä. Geessä se on ihan jees, varsinkin kun Päivi vähän laulelee omiaan nuotin vierestä kertosäkeen kohdalla. Sävellajin muutos käy siis seuraavasti:

1. Henna kääntää vipua kanteleestaan.
2. Aino ottaa viritysavaimen käteen ja mulkkaa cissin ceeksi
3. Päivi keskittyy laulamiseen
4. Allekirjoittanut soittaa ceen kohdalla vapaavalintaisesti eetä tai geetä.

Helppoa!

Soittelimme myös Pop-musiikkia ja Antille Afrikan yötä. Ehkä saatoimme rimpauttaa myös jotain muutakin.