Kantelemusiikkia

Hii, tämmöseen törmäsin:

Tiina, pitikö sun kirjoittaa jotain?

Olen vähän odotellut että Tiina paljastaisi syyn miksi viime perjantain harjoituksissa söimme täytekakkua. Siihen liittyy jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sin... punaista.

Musiikillisista asioista voin kertoa sen verran, että perjantaina soittelimme Suvun kuopusta, Valamon kirkonkelloja ja Pop-musiikkia. Viimeinen tuskin tulee jäämään ohjelmistoomme pysyvästi, koska karttelemme julkisilla paikoilla musiikkia, jonka esittämisestä voi joutua maksamaan jotain.

Hennan uusi kantele on aivan tyrmäävä, huikeimpana yksityiskohtana kimaltavat huiluäänimerkit! Ja kyllä se soikin ihan mainiosti. Vahvistintakin kokeiltiin sen verran, että kyllä se toimii ja kitaran piuha käy kanteleenkin äänen vahvistamiseen.

Tämmöinen tuli postin mukana

Lovikan 11-kielinen sähköllä ja mollivaihtajilla.
Tässä taitaa olla synttärilahjaa useammaksikin vuodeksi! Oppisinpa vaan ensimmäiseksi olemaan tökkimättä noita mollivaihtajia kesken biisin...

Lauantain reenit

Muistikatkot vaivaavat, mutta kerron sen verran, että lauantaina harjoiteltiin Rakastan kai:ta, Konevitsan kirkonkelloja ja aloiteltiin myös Valamon luostarin kelloja. (seuraavaksi soitetaankin ripaskaa :-D ) Ja tietysti myös Suvun kuopukselle, joka tulee seuraavaksi esitysvuoroon Kalajoen kirkossa jumalanpalveluksen yhteydessä 3.2.2008.

Koska esiintyminen on soitonopiskelun suola ja pippuri, Päivi yrittää saada meille keikan kalevalanpäiväksi. Yppärin kouluun siis.

Tarjolla harjoituksissa oli teetä ja viinirypäleitä.

Väkikato

Tuli todettua, että viikolla ei harjoituksia voi pitää. Eipä minustakaan olisi ollut soittamaan pitkän koulupäivän jälkeen, ja pitäähän sitä välillä shoppaillakin. No, Tiina piipahti paikalla siten, että seitsemässä minuutissa kohdistettiin Suvun kuopukselle-biisin bassokuviota kohdalleen, loppuaika meni Päivin kanssa turinointiin, korvapuustien syöntiin ja teen juontiin. Ja spagettia ja jauhelihakastikettakin saimme. Ja mustaleima-emmentalia.

Saatiin kuitenkin tehtyä tinapilli- ja yhteislaulukuviota Rakastan kai:hin ja harjoiteltiin myös laulamaan "rakastan kai, ssua ain".

Lauantai-iltapäivänä paremmalla onnella?

Keikkaa pukkaa

Nyt tärisee kädet, hikoiluttaa ja pulssi hipoo kahtasataa. Henna on ilmoittanut meidät ensi kesän Kajari-tapahtumaan. Jos Luoja suo, soitamme siis muutaman biisin Kalajoen torilla 4.8.2008.

Sitä ennen soitamme "Suvun kuopukselle" Kalajoella jumalanpalveluksessa su 3.2.2008.

Suvun kuopusta reenattiin sunnuntaina. Soitimme myös Ainon Konevitsa-improvisaatiota ihan sillä silmällä että kohentaisimme joskus youtuben surkeaa kantelemusiikkitarjontaa. Tarvisimme vaan kauniit äänitysolosuhteet ja kameran, johon saisi kunnon mikin kiinni.

Kun Tiina ja Aino joutuivat kiirehtimään pois, jäimme Hennan kanssa vielä suunnittelemaan uuden biisin kuvioita. Se on Rakastan kai ja siitä(kin) tulee hyvä.

Kaksipäinen tinapilli

Pitipä hieraista silmiä kun lattialla lojui tämmöinen instrumentti:


Anttihan se oli kätevänä miehenä risteyttänyt tinapillit. En ole vielä ihan päässyt selville miten tätä CD-vireistä putkiloa soitetaan.