Viikonloppu oli buukattu täyteen kotikutsuja, tuomasmessuja, synttäreitä ja muuta tuiki tarpeellista, joten harjoittelimme jo perjantai-iltana Ainon kotiintulon ja Tiinan töihinlähdön välissä. Ajankäyttömme oli tällä kertaa harvinaisen tehokasta ja ehdimme soittaa puolessatoista tunnissa enemmän kuin normaalisti kolmessa. Soittelimme sekä Valamon että Konevitsan kirkonkelloja, Mitä me tytöt suremma, Maalaisromantiikkaa, Donnybrook Fairia ja Pop-musiikkia. Legendaa yrittelimme myös, mutta sanat olivat hukassa.
Torstaina on luvassa Kalevalanpäivän koulukeikka. Soittolistalla ovat ainakin em. Kirkonkellot, Mitä me tytöt suremma ja Pop-musiikkia, mutta muista joudumme luultavasti karsimaan. Ehdolla ovat vielä Legenda, Maalaisromantiikkaa ja Donnybrook Fair.
Henna vaihtaa vielä kielet Kuningattarelle ja sitten ollaankin kenraaliharjoituksia vaille valmiit kohtaamaan Yppärin ala-asteen kriittinen yleisö.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Kuningattaressa on nyt uudet kielet, johan nuo olivatkin kuusitoista vuotta vanhat... Mutta kantele on nyt ihan kuin joku tamagotsi, koko ajan pitää olla virittämässä ja vääntelemässä ja kääntelemässä.
Mutta ääni parani huomattavasti! :-)
Lähetä kommentti