Ja taas!

Treenitahti suorastaan huimaa päätä, eilen soittelimme taas - jo toisen kerran viikon sisään. Illan pikasoitot venähtivät kuitenkin kahteen tuntiin, siinä aikana ehdimme soitella yhtä ja toista.

Aloitimme irkkuosuudella. Muistin kätköistä kaivelimme Donnybrook Fairin, joka on kyllä päässyt pahasti rapistumaan ainakin omalta osaltani. En suosittele mukana tanssimista ennenkuin tinapillisti saa taas rytmistä kiinni. The road to Lisdoonvarna pysyy kuosissaan paremmin, toki se on helpompikin ainakin pillinäkökulmasta. Kanteletar lienee eri mieltä. Sitten fiilisteltiin ihanaisen Down by the Sally Gardenin kanssa joka soi kuin "suoraan Konnun pyöreiltä ovilta". Uutuutena otettiin mukaan Silverspear-niminen tilulilu, johon olin etukäteen tekaissut sointukierron. Tiina ja Henna pääsivät nokkelina muusikoina nopsasti kärryille ja niinhän sekin lähti kulkemaan.

Soittelimme ja laulelimme myös Petetyn kirousta, Pohjalaista uskontunnustusta ja Herraa hyvää kiittäkää. Sunnuntainen tuomasmessulaulanta tuntui vielä kurkussa niin että Petetyn kirous ei ihan kulkenut. Se on vaan yllättävän hankala laulaa puhtaasti. Laadukkaampaa vokalistia odotellen...