Toissapäivänä kokoonnuimme Päiville, joka oli paukutellut rumpua, niin että se rupesi jo soimaan hyvin tai sitten allekirjoittanut ei raaskinut edellisellä kerralla sitä läpsiä tarpeeksi kovakätisesti. Saundia ihasteltuamme joimme hyvää teetä (Keisarin maljaa) ja Tiinaa odotellessa avasimme ääntä keskustelun muodossa. Henna viritti soittimet huippukuntoon.
Tiinan ja pannukakkutaikinan saavuttua jammailimme maalaisromantiikkaa ja hioimme eukkobiisiä.
Kerron nyt julkisesti saman, minkä Harpuille maanantaina, eli kuinka onnellinen, iloinen ja kiitollinen olen, että olen päässyt Harpuksi toteuttamaan itseäni laulun ja soittelun merkeissä hyvää seuraa unohtamatta. Muutama teksti on tosiaan jo aiemmin syntynyt, tänään tein ensimmäisen sävellykseni (lue: sähellykseni) yhteen niistä, katsotaan tuleeko siitä mitään.
Niin tai näin, Harppujen puolesta voinen sanoa tulevaisuutemme näyttävän valoisalta.
Laulakaamme laatuisasti ja vetäkäämme vienoisesti!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Mahtavaa, uusia sävellyksiä! Jännityksellä odotan. Ja hyvä että liityit omitusten otusten kerhoomme, olet kyllä ollut loistava.
Pakko tunnustaa: ei siinä pannukakussa oikeasti ollut voita. Kun tulin kotiin, huomasin, että sula voi oli edelleen mikrossa.
:D Joka tapauksessa pannukakku oli hyvää. Nytpähän tiedämme että sitä voi tehdä myös ilman voita.
Uusia biisejä olen jo kaipaillutkin, hienoa!
Lähetä kommentti