Lisää sinisiä lankoja

Tämä alkaa mennä jo oudoksi, mutta kirjoitan, kun anonyymillä Vanhat Harput-fanillamme on ilmeisesti tylsää blogiamme lukiessa.

Taannoin oli puhetta lankojen värjäämisestä siniseksi, ja Tiina kertoi näkemästään morsinkovärjäyksestä. Päivi mainitsi kyseessä olevan indigo-värjäyksen, joten tässä tietoa kirjasta Serendipisyys- sattuma tieteessä. Hiukan referoituna, wannabe-kemistejä varten, ;-) sikäli jos se heitäkään kiinnostaa.

Aina 1890-luvulle asti indigoa saatiin vain kasveista. Intiassa indigoviljelmiä oli liki miljoona hehtaaria vuonna 1897.

Saksalainen kemisti Adolf von Baeyer keksi indigovärin kemiallisen rakenteen vuonna 1883, kahdeksantoistavuotisen tutkimuksen päätteeksi. Hän keksi useita tapoja valmistaa synteettistä indigoa, mutta kaikki olivat kalliimpia kuin kasviperäisen indigon käyttö. Kunnes: Kemisti nimeltä Sapper sotki labrassa hiilitervalla (joka sisältää naftaleenia yhtenä ainesosana) ja rikkihapolla, ja särki samaan soppaan vahingossa elohopeaisen lämpömittarin. Täten naftaleeni muuttui vedettömäksi ftaalihappoanhydridiksi, ja rikkihappo muunsi elohopean elohopeasulfaatiksi, joka toimi katalyyttina reaktiossa. Vedettömästä ftaalihappoanhydridista voitiin helposti valmistaa edullista synteettistä indigoa, ja intialaiset indigontuottajat menivät konkurssiin. Myöhemmin kehitettiin vielä järkevämpiä keinoja synteettisen indigon aikaansaamiseksi.

Että ei ruotsalaisilla tai suomalaisilla langoilla ole mitään hätää, saksalaisia lankoja voi hyvinkin käydä sääliksi.