Hennan kanteleet

Vanhat Harput suosivat helposti mobilisoitavia soittimia. Maksimikokoa edustavat 10-kieliset kanteleet, kitara on jo todettu liian suureksi roudattavaksi, johtuen lähinnä taustajoukkojen koosta ja siitä, että ko. pelillä ei ole koteloa, jossa se kolhuitta kulkisi. Koska harjoittelemme ja esiinnymme vain ihmisasumuksissa, äänentoistokin on toistaiseksi tarpeetonta. Periaatteesta "jokainen roudaa omat soittimensa" jouduin kuitenkin viime viikolla päiväksi luopumaan, kun kahta päivää ennen esitystä lääkäritäti teki vatsaani muutaman viillon, enkä siksi voinut kantaa omaa kantelettani. Tiinalla oli sinä päivänä onneksi vain huuliharppu ja munniharppu, joten aivan liian suurta taakkaa hän ei joutunut sillä kertaa kantamaan.

10-kielisen Lovikka-kanteleeni ostin keväällä 2003 Oulusta Musiikki-Kullakselta. Oli niin kova kiire päästä soittamaan, että kauempaa en olisi ehtinyt hakemaan :-D Valita ehdin sen verran, että vaalean ja tumman väliltä päädyin tummaan. Olen nähnyt yhden vaalean puunvärisen kanteleen muuttuvan ajan myötä vihertäväksi, :-P joten tumma väri oli varmempi valinta.

5-kielinen kanteleeni, jota Aino soitti kesän ajan, on kuusamolaisen Antti Keräsen valmistama. Sain ko. pelin synttärilahjakseni vuonna 1991, ja edelleen se on erinomaisen kaunis sekä näöltään että ääneltään.