Cross-country folk

Musiikkityylimme taitaa olla vielä vallan määrittelemättä. Olemme ihan itse nimenneet edustamamme genren cross-country folkiksi.

Folk niinkuin kansanmusiikki. Sitähän tämä ehdottomasti on, koska kukaan meistä ei osaa oikeasti soittaa (paitsi Henna vähän) eikä tiedä musiikin teoriasta mitään (paitsi Henna vähän). Ja kansanmusiikkisoittimiahan me soitetaan.

Cross-country viittaa ensinnäkin poikkimaantieteellisyyteen: folk-henkisyydestä huolimatta emme soita minkään maan kansanmusiikkia. Meillä on supisuomalaiset kanteleet, irlantilaiset pillit sekä munniharput, huuliharput ja rummut ja kalistimet ties mistä. Cross-country -termillä on tässä yhteydessä myös perinteisempi "maasto"-merkitys. Katu-uskottavia emme ole (paitsi Aino), olkaamme siis maastouskottavia. Pystymme tarvittaessa vetämään jamit pystymetsässä (ja pystymetsästä, toki) koska soittimet ovat akustisia ja helposti roudattavia.